Tästä asti aikaa -Lyypekistä alas

Naapurin herätyskello ravisti ylös koiranunesta ennen kuutta. Naapuri itse kuului jatkavaan uniaan ihan sujuvasti. No hyvin oli aikaa lähteä aamulenkille ihmettelemään paikallista jättimäistä hautausmaata. Hyvin nopeasti ajauduttiin tuttuun tilanteeseen, jossa hautausmaan aidasta löytyi reikä ja polut alkoivat viedä. Urheasti laitettiin harhailunhalulle kampoihin ja palattiin kiltisti hotelliin kynttiläaamiaiselle. Eksytään sitten enemmän perillä.
Moottoritielle ehdittiin hyvissä ajoin. Niin oli ehtinyt moni muukin. Liikenne oli ajoittain melkoista hilloa. No meillä ei ole ainakaan kiire. Joustavahkon liikennekulttuurin lisäksi huomio kiinnittyi fillareihin, joita keikkui lähes joka auton katolla tai takatelineessä. Väki tuntui lähteneen vapaiden viettoon pyörät matkassa, mutta toisin kuin Suomessa, kyydissä oli ihan perusfillareita ja yleensä ainakin kolme autoa kohti.Suomessa katoilla kuskataan yleensä hiilikuituhimmeleitä. Muutenkin tällä suunnalla näkee paljon perheitä ja pariskuntia pyöräilemässä yhdessä. Suomessa taas pyörällä törmää useimmiten poikaporukkaan. Mitä nyt kotimaisten pyöräilijöiden juttuja kuuntelee, niin vaimo/tyttöystävä metsässä on enemmän uhka kuin mahdollisuus. Tiedä sitten kertooko se enemmän herroista vai rouvista.Autobaana veti ajoittain hyvin, ajoittain liikenne seisoi kaikilla kolmella kaistalla. Vastaantulijoiden kaistalla liikenne näytti vielä tukkoisemmalta. Ensimmäisenä ajopäivänä jaksettiin rimpuilla Müchenin kupeeseen pieneen Grasbrunnin kylään. Ajomatkaa kertyi reipas 800 km. Meidät otti vastaan Hotelli Grasbrunner Hof, ei ehkä maailman pramein majapaikka, mutta mukava ja siisti. Aamulla jatkettiin kohti Sloveniaa. Salzburgiin menevällä moottoritiellä liikenne näytti seisovan kaikilla kolmella kaistalla,joten oli helppo päättää, että hakeudutaan pienemmille teille. Neljäs matkapäivä oli vähän väsynyt,mutta mieliala alkoi kohota, kun Alpit alkoivat piirtyä näkyviin. Pujotettiin pientä serpenttiiniä Kitzbüheliin, lounastetiin Mittersillisissä, käytiin Italian puolella Tarvisiossa ja viimein saavuttiin Sloveniaan. Mittersillin lounaasta pitää mainita erityisesti jäätelöannos, jossa oli enemmän munalikööriä kuin jäätelöä. Pelkääjänpaikalla istuvalla posket punoittivat melkoisesti lounaan jälkeen.Vajaan neljän sadan kilometrin ajo vei aikaa lähes yhtä kauan kuin eilinen kaahaaminen autobaanalla, mutta maisemat olivat  kohdallaan. Pyöräilijöitä oli liikkellä paljon sekä maastossa että maantiellä. Ajaessa suunniteltiin aikamme kuluksi fiksireissua Münchenistä Itävaltaan, Italiaan ja Sloveniaan. Saapa nähdä onko koskaan reisiä toteuttamaan tuota reissua. Tämä on meille kolmas kerta Sloveniassa. Ensi kosketus saatiin singlespeedin EM-kisoissa Kobaridissa 2016. Viime kesänä kierreltiin Kranjska Gorassa, Bovecissa ja Bohinissa. Tällä kertaa päädyttiin majoittumaan Boveciin, jotta turha ramppaaminen ja tavaroiden pakkaaminen jäisi vähemmälle ja aikaa jäisi enemmän luonnosta nauttimiseen.Bovec elää ulkoilma-aktiviteeteista. Joka nurkalla on kajakki- ja pyörävuokraamoita. Tarjolla on kaikkea mahdollista liitovarjoilusta hydrospeediin ja draftingiin. Vilkasta yöelämää, shoppailumahdollisuuksia tai uimarantoja on turha hakea. Shoppailla kyllä voi, mutta ainoastaan retkeilyvarusteita ja uimarannoilla on paras pitää märkäpuku päällä.Bovecissa kaikki oli kuten ennenkin. Kylällä vaelteli urheilullisen vaeltaja-, pyöräilijä- ja melojaporukan lisäksi Orkesterkampin osallistujia. Ilma oli melko painostavan kuuma ja välillä sataa ropsautti. Suosikkiravintola Letni vrt oli edelleen täynnä, mutta onnistuttiin silti saamaan pöytä.Majapaikka pienessä B&B Stari Kovacissa vaikutti oikein mukavalta. Isännän kanssa ei ihan yhteistä kieltä löytynyt, mutta oleellisimmat asiat tulivat selväksi ja vodkalla hoidettiin loput.Iltakävelyllä käytiin kurkkimassa paikallisen urheilutalon ikkunoista, siellä saattaisi ehkä olla punttisali, jos vielä keksittäisiin miten sinne pääsee sisään. Olisi ihan hyvä, jos vaikka muutaman kerran pääsisi. Illalla ihmeteltiin karttoja huomisia pyöräilyjä varten. Suunta ei ihan vielä selvinnyt, mutta luultavasti ajetaan johonkin ja yritetään osata sieltä sitten pois. Se osaa sanoa melko varmaksi, että autolla ei huomenna ajeta, 1580 km riitti hetkeksi.